Tekstit

41. Zone8: Lähtö kauas Tuntemattomaan

-
29.2 - 1.3.2024 Tellus: Olin päässyt takaisin kotiin, 16.2. Pitkä sairasloma antaa minulle vapaudet toteuttaa luovia töitäni ja unelmiani; minulla on aikaa... Nyt seisoin taas Zone8:n lähtölaiturilla ja katselin muiden touhuamista ja pakkaamista. Lizanette oli jo auttanut minua saamaan tavarani ruumaan ja oleskelutiloihin.  The Boss ja Lizanette olivat päättäneet, että lähdemme kaikki yhdessä seikkailuun ja jätämme Zone8:n muiden ryhmien huolehdittavaksi. Crystal Anchorissa olimme saaneet evakoitua paljon olentoja eri planeetoilta. Sotia riehui kaikkialla. Tuhoa, kauhua ja kuolemaa. Olisimme turvassa vain yhdessä. Lizanette katsoi minua.  - Mire, sä voit kohta mennä jo sisään oleskelutilaan. - Oikeastaan te kaikki, Liz katsoi Werenaa, Nymfaa, Dianaa, Cecjiaa, Kalymia, TooJeetä, Zeldaa ja Rawdacea. - Minulla ja The Bossilla on enää vain vähän tavaroita jäljellä.  Minä kävelin laiturin päähän vielä viimeisen kerran ja katselin Zonen kaupunkia, joka oli jo pitkään ollut tuttu ja niin raka
Lähetä kommentti
Lue lisää

Jäähyväiset menneelle

-
 27.3.2024 Katson kauas kaukaisuuteen Korkealle sinisen taivaan lipuviin pilviin Mielikuvissani matkaa teen Muistot kuvina näen Nyt seison edessä uuden Portin Ja siihen on avain kädessäin Olen astunut pimeän tunnelin läpi valoon Ja maailmaan kirkkaiden värien Aina new tomorrow, new day En halua enää palata menneeseen Se on osa kaukaista historiaa Tärkeintä on se mitä olet nyt ja missä olet juuri nyt Unissani toistuivat samat painajaiset Nyt en edes muista mitä minä olen nähnyt Olen vihdoinkin saanut sen elämän minkä jo kauan halusin, 10 vuotiaasta asti, silloin jo toivoin olevani villi ja vapaa aikuinen nainen, joka voi tehdä mitä haluaa ja rakastaa sitä tiettyä miestä, joka on tarkoitettu Nyt on vuosi 2024 ja suurin osa unelmistani on totta Olen joutunut luopumaan paljosta Mutta uutta ei voi tulla tilalle  Ellei ensin menetä vanhaa Olen joka päivä jatkanut matkaa eteenpäin Tehden töitä ja ollut sosiaalinen, seurassa ystävien Elä elämääsi täysillä, on vain yksi ainoa mittaamattoman arv
Lähetä kommentti
Lue lisää

Taruhevonen

-
Istun yksin rantahietikolla ilta-auringon viimeisen säteen heijastuessa järven pintaan Oli hiljaista Vain aaltojen loiske rantakiviä vasten kuului hiljaisena katsoin kaihoten järvelle toivoen näkeväni sen uudelleen Silloin kuulin villin,  mutta lempeän hirnahduksen Sitten se tuli laukaten luokseni, kirkkaana säihkyvien vesipisaroiden sinkoillessa ympärillä Näky oli niin kaunis ja ihmeellinen,  että silmäni kyyneltyivät Se hevonen,  oli kauniimpi kuin koskaan Se hohti himmeästi tummenevassa yössä Sen silmät olivat syvänsiniset Sen harjas ja häntä kimmelsivät kuin vesiputous Kuin unessa lähdin astumaan sitä kohti Se seisoi liikkumatta,  kun kosketin sen vaaleaa turpaa Sitten se painoi siron päänsä poskeani vasten, hyvästiksi Se katsoi järvelle kääntyi ja lähti astelemaan kuun siltaa pitkin Vielä kerran se katsoi minua syvälle silmiin kadoten usvaan Useita iltoja istuin rannalla, haaveillen ja silti tietäen etten näe sitä enää koskaan Mutta silti sydämessäni on ikuinen kuva hohtavasta vaa
Lähetä kommentti
Lue lisää

Kuljen läpi

-
Kuljen läpi polttavan tuskan punaisena hohtavan taivaanrannan oven kautta äärettömän avaruuden syliin sinne missä shakkiruudut tienä kulkee sinne missä narrit ja hovineidot tanssivat ikuisuuden äärelle missä aika pysähtyy missä verenpunainen ruusu kasvaa Kuljen läpi sinisen usvan kuulen aaltojen kuiskeen helähtävän naurun kuuntelen simpukan huminaa kertoo se tarinoita meren kansasta, vedenneidoista Horisontissa kultainen hiekka hohtaa syviin vesiin laivojen hylyt uponneet siellä kalat kisailevat Kuljen läpi vihreän hehkun samoilen aarniometsissä  missä jäkälät roikkuvat puista ja sammaleet levittäytyvät mattona maahan missä suopursut kukkivat missä voit tuntea metsän ikuisen taian missä männiäiset kurkkivat koloistaan vaellan suolammelle ja sukellan Kuljen läpi kultaisen hohteen kiipeän portaita torniin sinne minut johdattaa feeniksin laulu tuon salaperäisen kultalinnun aurinko siivilöityy lasi-ikkunoista saaden tornin hehkumaan kultaista valoa siellä kristallipeili katson siihen ja tu
Lähetä kommentti
Lue lisää

Hurja pakomatka

-
Kuva
Kuu valaisi edessäni olevan kujan ja näin, että se oli autio. En kuitenkaan uskaltanut mennä kujalle vielä, koska isäni sotilaita saattoi olla missä vaan. Kuuntelin pienintäkin kalahdusta, puristaen rystyset valkoisina kaunista, koristeellista hopeatikariani. En halunnut käyttää sitä, ellei ollut pakko. Minun täytyi kuitenkin paeta, sillä isäni oli järjestänyt avioliittoni, enkä halunnut mennä naimisiin prinssi Bašren kanssa. Vihaan sitä miestä! Hänessä on jotain kieroa ja minua inhottaa hänen katseensa. Tämä ilta on ainut mahdollisuuteni paeta, sillä häät ovat jo huomenna ja isäni lähti tänään päivällä hoitamaan vielä viimeisiä järjestelyjä. Varmistuin siitä, että olin yksin ja hiivin nopeasti kujan poikki. Kun saavuin talliin, hain arabiantammani Šajaresin suitset ja satulan. Kiiruhdin hevosen karsinaan. Šajares vaistosi, että jotain oli tekeillä ja kiersi levottomana kehää. Silitin sen siroa ja silkinpehmeää turpaa ja kuiskailin sille rauhoittavasti. Olin juuri noussut satulaan, kun
Lähetä kommentti
Lue lisää

Matkalla ajassa

-
 2010? Ojenna kätesi  vien sinut minne vain haluat maihin kaukaisiin  tunne eksoottinen tuuli mausteiden tuoksu muistoja ajoista menneistä etiäinen tulevaisuuden tiedätkö mitä on ikuisuus? Aikojen ketjussa salaisuus elämän? Arvoitukset meren ja maan Voit saada avaimet kaikkiin oviin Vain jos kätesi ojennat Ole kanssani nyt Viisarit kellojen, näyttävät mitä haluat Hei rakas, suutele minua Tule sinne minne minäkin Matkalla ajassa tunne vapaus Rakkauden huuma Tulen kuumuus Liekkien lämpö Katso hiekkaa tiimalasin Kuuntele huminaa simpukan Pidä kädestäni kiinni Tahdon näyttää sinulle salaisuudet sydämeni Vien sinut lumottuun aikaan Jos vain tahdot Jälkeen kello kahdentoista Voit kokea seikkailut hurjat Valloittaa aarresaaret Kulkea reitit vuosisatojen Avaruuteen asti Lentää nopeudella valojen Tuntea sykkivä tie Pudota pohjattomaan  Nähdä tähdenlennot Silloin toivo Olen kanssasi Matkalla ajassa Katso Sfinksiä silmiin Lue vastaukset Purjehdi aavoilla merillä Kulje polkuja äärettömien metsien
Lähetä kommentti
Lue lisää

Viesti rajan takaa

-
 10.01.2004 Autio tie Tiedän minne se vie Näytti mulle kortit  Edessä hautausmaan portit päivä jo kääntyvi iltaan Vain katulamppujen himmeä hohde Kuljen polkuja hautausmaan Ristiin rastiin Eräälle haudalle pysähdyn hiljaista, kuulen puiden huminan Sydämeni sykkeen Viileä tuuli puhaltaa paleltaa Kivessä kirjoitus Kuun valossa Tyttö, silloin kuudentoista, 1987, kuollut kauheassa kolarissa Tuulen henkäys Kaukainen huuto, välähdys Äkkiä tyttö edessäni  Kauhuissaan, pyytäen apuani Lähettäen viestiä rajan takaa "En rauhaa saa, jotain kauheaa taas tapahtuu,  iso rekka taas lähestyy, suuri ylinopeus, juokse tyttö apua hakemaan estä moottoritie neljäntoista onnettomuus" Usvaiset silmät täynnä hätää, pelkoa En tiedä, en saa niistä selkoa Silti lupaan Takaisin tuun Käännyn, alan juosta Yli aidan tuosta kaupalle läheisen, poliisille soitan, rekalla ylinopeutta Kuvia kuvien perään Odotan, milloin herään Miksi minulla ollut ei mukana omaa puhelinta? Vaarassa kuka, ketkä, mietin Ei kai vain
Lähetä kommentti
Lue lisää