Viesti rajan takaa
10.01.2004
Autio tie
Tiedän minne se vie
Näytti mulle kortit
Edessä hautausmaan portit
päivä jo kääntyvi iltaan
Vain katulamppujen himmeä hohde
Kuljen polkuja hautausmaan
Ristiin rastiin
Eräälle haudalle pysähdyn
hiljaista, kuulen puiden huminan
Sydämeni sykkeen
Viileä tuuli puhaltaa
paleltaa
Kivessä kirjoitus
Kuun valossa
Tyttö, silloin kuudentoista, 1987, kuollut kauheassa kolarissa
Tuulen henkäys
Kaukainen huuto, välähdys
Äkkiä tyttö edessäni
Kauhuissaan, pyytäen apuani
Lähettäen viestiä rajan takaa
"En rauhaa saa, jotain kauheaa taas tapahtuu,
iso rekka taas lähestyy, suuri ylinopeus, juokse tyttö
apua hakemaan
estä moottoritie neljäntoista onnettomuus"
Usvaiset silmät täynnä hätää, pelkoa
En tiedä, en saa niistä selkoa
Silti lupaan
Takaisin tuun
Käännyn, alan juosta
Yli aidan tuosta
kaupalle läheisen, poliisille soitan, rekalla ylinopeutta
Kuvia kuvien perään
Odotan, milloin herään
Miksi minulla ollut ei mukana
omaa puhelinta?
Vaarassa kuka, ketkä, mietin
Ei kai vain
Ei, en ajatella voi loppuun asti,
silloin tajuan, muistan, voi rakkaani
Soitto poliisilta
pakko vastata
Kuulla ehkä karmean totuuden
Nyt tajuan aavetytön kohtalon
Kuulen kaikki hyvin
ja rakkaani äänen; Kiitos ilman sua, ei olis enää meitä, mua
Hautausmaalla ei tyttöä, ei ketään
Viereisen haudan huomaan
Kirjoituksen luen
Vuoden vanhemman pojan myös kuolleen
Tytön tarkoituksen
Nyt todella ymmärrän
Hiljainen kuiskaukseni:
"Vie, oi tuuli
rajan taa viestini
Kiitos kun varoitit
Ilman sua rakkaani menettänyt olisin
Toivon et rauhan saisit kanssa rakkaasi..."
Askeleet takaani
Tutut, hellät kädet ympärilläni
Kuinka olinkaan pelännyt
Käännyn ja kohtaan sinut
Lähtiessämme käsikädessä kotia kohti,
kuulen vielä tuulessa vastauksen:
"Älä huolehdi,
olemme yhdessä
Mutta ystäviä teidän aina..."
Kommentit
Lähetä kommentti