29. Zone8: Todellinen rakkaus
11.8.2023 ZONE8 TODELLINEN RAKKAUS Istuin alukseni Alician ohjaamossa. En ohjannut vaan alukseni leijaili paikoillaan. Katsoin ympäröivää avaruutta, värikkäitä pilviä, planeettoja ja edessäni oli kultainen valtatie. En kuitenkaan juuri sillä hetkellä nähnyt henkeäsalpaavaa Galaksien kauneutta, vaan kristallinkirkkaat kyyneleet valuivat poskilleni. Olin niin väsynyt. Olin väsynyt Tellukseen. Sosiaalinen jaksaminen ihmisten kanssa oli lopussa. Oli hyvin uuvuttavaa olla tekemisissä maapallon ihmisten kanssa, jotka eivät ymmärtäneet syvällisiä asioita. En jaksa kirjoittaa sitä kaikkea tähän juuri nyt. Kaipasin vain syliä, johon voisin nojautua. Minun oli ikävä isää. Ikävöin myös Cecjiaa, mutta hän oli juuri nyt työtehtävällä itsenäisesti. En jaksanut Telluksen mahdottomia ihmisiä, jotka eivät osanneet kyseenalaistaa, eikä ajatella itse, vaan menivät sokeasti yhteiskunnan mukana. Olin säätänyt tuolin lepoasentoon ja olin kääriytynyt viltin alle. Mikään ei huvittanut...