12. Zone8: Päiväkirjaraportti

Rakas Cecjia!

Ikävöin sinua niin! Tule hakemaan minut. Olen jumissa Maassa ja kaikki on niin tuskaa... Ikävöin aikaa Solacenilla, menetän vain kaikki ihmiset, jotka ovat olleet minulle rakkaita ja tärkeitä.... 
Sinä olet näyttänyt minulle tosiystävyyden. Ikävöin hirveästi isääni, jonka menetin viime perjantaina. Cecjia I love you. Muistan meidän hetkemme Solacenilla. S.O.S. Tarvitsen apuasi päästäkseni pois maasta. Zone8 on todellinen kotini nyt. Ikävöin tulenkultaisia hiuksiasi, katsettasi ja hymyäsi...


Rakas Mire!

Luin viestisi. Teemme kaikkemme, jotta pääset sieltä kotiin. Me kaikki kaipaamme sinua niin. Muista mitä Lizanette sanoi. Hän auttaa sua myös.
Me kaikki rakastamme sinua. Toivoa on. I love you Mire. Olet rakas. Aktivoin Rubikinkuution, kokeile sitä, niin sinulle aukeaa vielä pelastuksen ovet. I love you.


Aktivoin Rubikinkuution ja katsoin ikkunasta ulos. Näin alukseni ilmestyvän ilmakehässä taivaan ylle. Pakkasin kamani ja juoksin pihalle. Cecjia onnistui. Astuin omaan alukseeni Aliciaan ja tunsin helpotuksen ja kuuman tunteen valuvan aaltoiluna ylitseni. Hetken päästä istuin ohjaamossa startaten avaruusalustani.

Vihdoinkin matkalla kotiin.

Avaruus vilahteli ohitseni. Tähtikirkkaat taivaat kaartuivat ylläni. Silmäni olivat sumeat kyyneleistä ja sydäntäni revittiin sirpaleiksi. Silti olin vahva. Laitoin pisteen elämäni helvetille. 

Olin matkalla kotiin.

Käänsin suurimmalle nopeudelle ja ohjasin alustani itse. Musiikki ja rytmi sykki täysillä. Täytyy olla vahva, niin mielettömän vahva. Harder Kosheenilta.

Entinen on mennyt. On vain eteenpäin.

Vihdoin lopulta telakoin alukseni Zone8:n Näen laiturilla Cecjian. Juoksemme toisiamme vastaan ja halaamme. Suutelemme intohimoisesti toisiamme ja katsomme toisiammet silmiin. Cecjia silittää  ja hyväilee hiuksiani, pitää sylissään ja keinuttaa...

Kyyneleet virtaavat kasvoillani, pitkin poskiani ja rajut nyyhkytykset ravistelevat kehoani. Olen pelännyt niin paljon. Olen kuullut kaikkea pahaa W:ltä...

Cecjia kuiskaa hiljaa korvaani; nyt olet rakas turvassa...

Cecjia nostaa minut syliinsä ja kantaa minut asuntooni, jossa kaikki muut ovat odottamassa meitä.

Vajoan lattialle ja itken. Sydämeni on rikottu ja sirpaleina. Kaikki tulevat luokseni ja ottavat vuorotellen syliinsä. Jokaisen kädet hyväilevät minua. Kaikki kuiskailevat lohduttavia sanoja minulle. Olen surun murtama, mutta kukaan Zone8:sta ei tuomitse minua. Päinvastoin.

Saan surra ja olla oma itseni.






Myöhemmin illalla, kun olen peiton alla omassa asunnossani, E tulee luokseni. Annan kaiken tapahtua. En jaksa enää pakoilla ja vältellä E:tä. E tarkoittaa kuitenkin vain hyvää ja on oikeasti ihastunut minuun. Minulla on kuitenkin ollut liikaa miehiä elämässäni. Toivon jotain kestävää. Tuntuu kuitenkin hyvältä kun joku mies välittää minusta eikä vain omalta osaltani yksipuolisia ihastumisia. Olen aina ikävöinyt miestä seuraani. Cecjia on todella rakas, mutta nainen ei ole kuitenkaan sama asia. Olen aina rakastanut poikia ja mies on se kenet todella haluan. 

E silittää selkääni ja lohduttaa. Purskahdan uudelleen rajuun itkuun, mutta E ei puukota minua selkään, niin kuin W teki. Hän ottaa minut syliinsä ja halaa ja on niin lähellä. Tunnen miehisen tuoksun ja se saa minut niin sekaisin. Hänkin keinuttaa minua hiljaa.

E silittää selkääni ja hiuksiani. Olen aina tarvinnut sekä miehen että naisen ja molemmat, sekä E että Cecjia tietävät sen. E:n kosketuksessa on sähköistä vetovoimaa. Hän saa minut tuntemaan oloni hyväksi, niin hyväksi. Täällä Zonessa, kodissa, ei minulle kukaan soita suuta eikä tiuski. Saan surra rauhassa ja minua rakastetaan todella.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

1. Ovi Zone8:n

36. Zone8: Helpottava vapaus oikeutetun suuttumuksen jälkeen/Matkalla Alicialla

33. Zone8: He make me so grazy; Cecjia rakkaani